1. Koska web-sivustoni kohderyhmän tulisi olla mahdollisimman laaja, yhteistyötä voisi tehdä esimerkiksi facebookin kanssa mm. mainostamismielessä. Koska facebookissa on kaiken ikäisiä käyttäjiä, tätä kautta tieto uudenlaisesta musiikkilataamosta voisi saavuttaa mahdollisimman monia ihmisiä. Monilla nettisivuilla, esimerkiksi palveluissa joista voi lukea uutisia, on toiminta "Jaa Facebookissa". Tätä voisi käyttää myös hyödyksi uusien asiakkaiden saavuttamisessa. Facebookissa on myös omia sivuja ja ryhmiä miltei kaikelle, ja näinollen musiikkilataamolle voisi luoda oman sivun, jota kautta käyttäjät saisivat uutta infoa lataamon tapahtumista ja muutoksista.

2. Vastaavien palvelujen konseptin muuttumisesta vuosien varrella voisi ainakin mainita niiden lisääntymisen sivuilla, jossa vierailee päivittäin tuhansia kävijöitä. MySpace.com sivustolla löytyy yhteydet mm. Facebookiin ja Youtubeen, ja Youtubesta Facebookiin. Iltasanomat.com ja HS.fi tarjoaa myös mahdollisuuden linkata uutinen suoraan Facebookiin omalle sivulle, mikäli tahtoo jakaa jonkun uutisen muiden käyttäjien kanssa sitä kautta. Facebookin käyttäjämäärän kasvaessa palvelut hyötyvät vuorovaikutuksessa toisiinsa, ja saavat lisää väkeä käymään sivuillaan ja käyttämään palvelujaan. Tarjonta on myös näin ollen tiivistynyt ajan kuluessa tämän vuorovaikutuksen johdosta, eivätkä palvelut ole enää niin hajallaan. Nykyisin on helpompaa löytää haluamansa palvelu toisen avulla. Ilmiöstä käytetään myös nimitystä "yhteisölliset verkkopalvelut".

3. Käytettävyys tarkoittaa nettisivulle sijoitettujen kuvien ja tekstien selkeyttä, ja miten niitä kannattaisi sijoittaa jotta nettisivu olisi mahdolisimman helppokäyttöinen. Hyviä käytettävyyden tekijöitä ovat esimerkiksi tekninen toimivuus, kiinnostavyys,mielenkiintoisuus,persoonallisuus,selkeys,yksinkertaisuus,ymmärrettävä kokonaisuus ja normeihin ja moraalisääntöihin sopeutuvaisuus. Web 2.0 käytettävyyden suurin haaste liittyy ehkäpä ns. "sosiaalisen median rajapintoihin ja sen kritiikkiin". Tästä hyvänä esimerkkinä voisi olla esimerkiksi tiedon reaaliaikainen ja yhteisöllinen muokkaus. Sen voi nähdä sekä haasteena että mahdollisuutena. Eri tieto saattaa saavuttaa ennätysmäärän ihmisiä nopeasti, mutta samalla on otettava huomioon tiedon lähde ja sen paikkansa pitävyys, ja voiko kumpaankaan luottaa. Haasteena kehittyvässä käytettävyydessä voisi nähdä myös sen, että tekniikan ja toimintalogiikan hahmottamiseen kuluva aika voi vetää huomiota pois sisällöstä. Mahdollisuuksiin kuuluu ehdottomasti verkostoituminen ja sen erilaiset edut haasteista huolimatta.

3.